Limoviikuna (pieni)

Annoin veljelleni hoitoon parivuotiaan limoviikunani. Pistokkaan olin alun perin saanut Pauskilta. Ajattelin, että siinä on niin helppo kasvi, että veljeni saisi pidettyä sen hengissä vaihto-opintojeni ajan. Ajattelin väärin. Jokainen veljeni hoimaan annettu kasvi kuoli, myös rakas limoviikunani. Suomeen palattuani elämässäni oli limoviikunan mentävä aukko, joten vuonna 2019 silmiini osui yksi raksatalon käytävän limoviikuna. Tuolloin kävelin melkein päivittäin kampuksen käytäviä ja kerta kerralta houkutus kasvoi suuremmaksi. Limoviikuna oli massiivisen kokoinen, ei kukaan huomaisi. Eräänä päivänä ohi kävellessäni napsasin kahden lehden pistokkaan mukaani ja kasvi on minulla yhä. Se muistuttaa minua kampuksesta ja opiskeluvuosistani. Olen leikannut limoviikunaa runsaasti, joten se on pysynyt sopivan kokoisena huonekasvina jo pitkään.